Nyt siis on tullut tällekin toiminnalle nimilappu - akateemisen pluskolmikymppisen naisen identiteettijuttuna. Teen käpykakkuja - olen siis olemassa, kertoivat eilen tv-uutiset ihan kahteenkin otteeseen (eikö maailmalla tapahdu mitään?). Jotenkin silti kiehtovaa, että on niin IN: tähänkö feminismi meidät vapautti. Koteiluun. Kotiloon. Omaan pieneen hallittavaan pesään. Nyt sitä sitten sisustetaan noin niin kuin henkisellä tasolla.
Tein pipoja 5 x iltana, päiväkodin myyjäisiin muka, mutta kyllä lähinnä omin käsin syntyvän idean materialisoitumisen lumoamana. Kierrätyssammarit - muistatteko - mutsin vanhat ja tänne Helsinkiin siirtyneet. 7 paria - nyt viisistä on yksi lahje kierrätetty. Ostin pörröfleecen uutena Eurokankaasta, kun ajattelin että menevät ehkä vieraisiin päihin. Ja silityskuvat TT:stä. Siis koodinimi Tarjoustalosta. Kiinnitys tarranauhalla.
Sametti kerää nukkaa, ei kovin käytännöllistä, mutta retrohtavaa.
Malli on uusimmasta Ottobre kids, 6/2011. Tein kaikki isointa kokoa vähän summamutikassa. Hauska ja helppo malli. Vuoren kääntäminen minireijästäkin sujui - elin vaarallisesti ja tein pipo pipolta pienemmän kääntöreijän, viimeisessä oli kyllä jo tuskaa.
Ruskea - harmaa -apina.
Violetti - harmaa - heijastin-jalkapallo.
Musta - harmaa - viherolio.
Ruskea - Ruskea - hempeilyin.
Vihreä - lila - siilinen.
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
maanantai 7. marraskuuta 2011
Voihan rimpsu
Pitkästä aikaa taas sorvin ääressä.
Pieni tikkiapteekki eli Ompelemalla onneen on uusin löytöni:
Onnellisen ompelijan opas
Mikäli ei rimpsut ahdista, niin ihan kiva tuttavuus. Saa suomalainenkin
ihan luvalla yhdistää samaan vaatekappaleeseen ainakin kolmea eri
kangasta, vieläpä kirjavaa. Onneksi on auktoriteetit.
Hirveän hidasta vain normikoneella toi rimpsuttaminen - alan todella haaveilla
tästä:
menopeliunelmia
ja vuorotteluvapaasta...
Kankaista on kiittäminen Mosambikin-matkaa vuodelta 2007, jolloin ostin maanisena kankaita ja yhden sikakalliin mekon, joka kuuluu osastoon "laihduttajan optimismi" ja joka purettiin tähän sivukappaleiksi. Ruskea kukikas on Inkerin kirstuista, silkkiröyhelö syntyi uudelleen suomentaja R.n vanhoista hippikauden hehtaaripöksyistä - uutta tähän hameeseen ei tullut kuin ompelulanka.
Pieni tikkiapteekki eli Ompelemalla onneen on uusin löytöni:
Onnellisen ompelijan opas
Mikäli ei rimpsut ahdista, niin ihan kiva tuttavuus. Saa suomalainenkin
ihan luvalla yhdistää samaan vaatekappaleeseen ainakin kolmea eri
kangasta, vieläpä kirjavaa. Onneksi on auktoriteetit.
Hirveän hidasta vain normikoneella toi rimpsuttaminen - alan todella haaveilla
tästä:
menopeliunelmia
ja vuorotteluvapaasta...
Kankaista on kiittäminen Mosambikin-matkaa vuodelta 2007, jolloin ostin maanisena kankaita ja yhden sikakalliin mekon, joka kuuluu osastoon "laihduttajan optimismi" ja joka purettiin tähän sivukappaleiksi. Ruskea kukikas on Inkerin kirstuista, silkkiröyhelö syntyi uudelleen suomentaja R.n vanhoista hippikauden hehtaaripöksyistä - uutta tähän hameeseen ei tullut kuin ompelulanka.
Tilaa:
Kommentit (Atom)